Salpapolku

Salpapolku on 43 km:n mittainen yhdensuuntainen retkeilyreitti, joka alkaa Virolahdelta ja mukailee Salpalinjaa Virolahden ja Miehikkälän alueella. Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa luonnossa sekä tutustuttaa kulkijan Salpalinjan kohteisiin ja Kaakkois-Suomen upeaan kulttuuriympäristöön.

Yhdensuuntaiselle reitille pääsee kätevästi Harjun oppimiskeskuksesta Ravijoelta ja se kulkee Salpalinjaa myötäillen läpi metsien, mäkien ja peltojen aina Lappeenrannan Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin. Taukopaikkoja löytyy mukavien vaellustaipaleiden välein.

Salpapolun reittiopas

Tästä voit ladata Salpapolun ilmaisen reittioppaan (pdf; www.visitkotkahamina.fi).

Salpapolun aloitus/päätepisteet

Virolahti, Harjun oppimiskeskus, Katariinankuja 19, 49980 Ravijoki
WGS84-koordinaatit N 60.32020 E 27.33147

Virolahden Bunkkerimuseo, Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-pihlaja
WGS84-koordinaatit N 60.572972 E 27.593853

Miehikkälän Salpalinja -museo, Säästöpirtintie 70, 49700 Miehikkälä
WGS84-koordinaatit N 60.684209 E 27.671243

Lappeenranta, Hostikan luola, Hostikantie 30, 54490 Ahomäki
WGS84-koordinaatit N 60.774840 E 27.791481

Salpapolun taukopaikat

Salpapolun varrella on 12 taukopaikkaa. Lisäksi reitillä on vuokrattavissa neljä varaussaunaa ja kaksi kotaa.
Lisätietoja taukopaikoista.

Salpapolun luonto

Virolahden luonto on yleisesti ottaen karua ja pienipiirteissään vaihtelevaa. Korkeuserot ovat pieniä ja kivikkoiset sorakankaat vuorottelevat silokallioiden, lampien, soiden ja jokien täyttämien laaksojen kanssa. Salpapolulla pääsee tutustumaan niin Vaalimaanjoen kuin Virojoenkin maaseutumaisemaan.

Virolahti on erittäin suosittu lintumatkailupaikka. Virolahden matalat ja rehevät merenlahdet tarjoavat lukuisille vesilinnuille oivan pesimäympäristön ja ruokailupaikat levähtäville muuttolinnuille. Toukokuussa alueen yli lentää miljoonia sorsa- ja rantalintuja pesimään Siperian tundralle. Virolahdella pääsee näkemään myös harvinaisuuksia, kuten mustahaikaroita, punakaulahanhia, kiljukotkia ja haarahaukkoja.

Virolahdessa on panostettu lintumatkailuun ja alueella onkin viisi lintutornia. Arktikan aikaan sadat lintuharrastajat vierailevat parhailla muutontarkkailupaikoilla rannikolla. Elo-lokakuussa myös petolintujen muuttoreitti kulkee Virolahden ylitse. Lisäksi Virolahti on yksi maamme tunnetuimmista perhosten keräilypaikoista ja harvinaisuuksia tullaan etsimään ympäri Suomea.

Miehikkälässä karut sorakankaat vuorottelevat rapakivikalliomaaston, soiden, pienten järvien ja lampien täyttämien painanteiden kanssa. Miehikkälässä on muutamia laajoja peltojen valtaamia alueita ja maaston korkeuserot ovat suurempia kuin Virolahdella. Rapakivialueelle tyypilliset jyrkkärantaiset kalliojärvet lisäävät maiseman jylhää vetovoimaisuutta. Korkeimpia mäkiä ja kallioita on pohjoisosissa, joka on laajojen metsien peittämää, erämaista ja asumatonta aluetta.

Seppo Vuolannon vuonna 2007 tekemässä linnustokartoituksessa Salpapolun varrelta löytyi 97 pesivää lintulajia. Salpalinjan panssarikivieste muodostaa ryteikköisen pesimäympäristön, jossa peukaloinen, punarinta ja rautiainen viihtyvät erittäin hyvin. Reitin varren kiinnostavia havaintoja ovat kangaskiuru, kapustarinta, härkälintu, kuhankeittäjä, idänuunilintu, pohjansirkku, hemppo,  ruisrääkkä, uuttukyyhky sekä viisi tikkalajia mm valkoselkä- ja pohjantikka.
(Seppo Vuolanto/Biosvar)

Salpapolun geokätköilyreitti

Salpapolulle on vuonna 2016 tehty kätköilyreitti, joka kattaa vaellusreitistä noin 40 kilometriä ja jonka varrelta löytyy 115 geokätköä. Salpapolun kätkösarjasta voit lukea enemmän esimerkiksi täältä.