Harjun oppimiskeskus on yksityinen luonnonvara-alan oppilaitos idyllisessä kartanomiljöössä Ravijoella, joka tarjoaa myös erilaisia ravintola-, majoitus- ja ohjelmapalveluja matkailijoille.

Harjun oppimiskeskuksen kruununa on Harjun hovi, oppimiskeskuksen päärakennus, kartano. Itämurteissa sekä Kymenlaakson murteissa “hovi” merkitsee kartanoa, suurta maatilaa, ja näin myös Harjun oppimiskeskuksen alue on kulkenut Harjun hovina pitkin historiaa aina vuoden 1816 valmistumisestaan saakka.

Harjun tarina lähtee Katariina Suuren ajoista 1700-luvun lopulta, jolloin Viipurissa toimiva kollegiasessori Johan Henric Elfving oli saanut Harjun tilaan asukasoikeuden eli käytännössä katsoen omistuskirjan. Hänen poikansa Anton Elfving nimitettiin vuonna 1812 Kymin kihlakunnan kruununvoudiksi ja hän päätti rakennuttaa Harjuun itselleen kodin.

Fredrik Wilhelm Baeckmanin ja hänen poikansa Woldemarin aikana v. 1833-1870 Harjusta kehitettiin mallitilaa, jonka oli tarkoitus olla esimerkki eikä ensisijaisesti tuottaa voittoa. Harjuun tuotiin Suomen ensimmäisiä ayshire-rotuiset nautoja ja hovin pellot olivat ensimmäisiä tiiliputkilla salaojitettuja peltoja Suomessa. Toiminnassa tehtiin paljon merkittäviä uudistuksia, kuten nautojen siirtäminen sisäruokintaa myös laidunkauden aikana. Uudistukset maksoivat kuitenkin liian paljon ja Woldemar Baeckman ajautui konkurssiin.

Virolaiseen aatelistoon kuulunut Adam von Knorring osti Harjun vaimonsa kanssa vuonna 1873. Hän kehitti erityisesti meijerin toimintaa, joka siirtyi uusiin sveitsiläisiin valmistusmenetelmiin ja tuotteita vietiin mm. Pietariin. Valitettavasti von Knorring menehtyi Harjussa jo 35-vuotiaana ja juustojen markkinointikehitys jäi kesken. Nuori leski myi tilan valtiolle ja näin Harjuun perustettiin maatalousoppilaitos vuonna 1889, sillä laajassa Viipurin läänissä katsottiin olevan liian vähän maatalouskoulutusta antavia oppilaitoksia.

Valtio luovutti oppilaitoksen ylläpidon vuonna 1996 Harjun oppimiskeskus Oy:lle, jonka osakkeista puolet on lähikuntien omistuksessa ja toisen puolen omistavat alan järjestöt, kuten MTK, ProAgria ja hevosjalostusliitto. Alueet ovat yhteyskäytössä ns. Kolmikannalla, eli Harjun oppimiskeskuksella, Reserviupseerikoululla ja Metsähallituksella. RUK järjestää harjoituksia ahkerasti pelloilla ja metsissä. 

Nykyään Harjussa annetaan ammatillista koulutusta hevos-, puutarha-. maatalous, metsä- sekä luonto- ja ympäristöalalla. Koulutilan nykykoko on noin 900 ha, josta metsää noin 700 ha, ja se tarjoaa erinomaiset puitteet monipuolisen opetuksen järjestämiselle. Oppilaitoksen alueella on hevosille yli sata karsinapaikkaa, aktiivipihatto, kaksi maneesia, kaksi ratsastuskenttää, täysimittainen harjoitusravirata, valjakko- ja maastoesterata sekä kaksi hevosten kävelytyskonetta. Lisäksi opiskelijoiden käytössä on lähes 7 hehtaarin puistoalueet, kasvimaat, arboretum sekä puistotyöhalli ja kukkasidontaluokka.

Harjusta löytyy 200 majoituspaikkaa, monipuoliset ravintolapalvelut, kokous- ja juhlapalvelut sekä laaja kirjo eilaisia ohjelmapalveluita aina ratsastustunneista kalliolaskeutumiseen saakka. Tilan alue on avoinna yleisölle ja erinomainen käyntikohde vaikka kesällä piipahtaa kesäkahvilassa ja tutustua samalla puistoihin ja hevosajoneuvomuseo Kiessiin.

Harjun palvelujen esittelyt löytyvät seuraavilta alasivuilta:

www.harjunopk.fi