Saaristo ja merenrannat

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 Pyhtään, Kotkan, Vehkalahden ja Virolahden kuntiin. Koko Kymenlaakson uloin saaristo kuuluu noin 60 kilometrin levyisenä kansallispuistoon. Puisto on Metsähallituksen hallinnassa.

Täällä voit nähdä Euroopan hienoimpia kevätnäytelmiä, kun miljoonien arktisten lintujen muuttoparvet lentävät yli Itäisen Suomenlahden. Saaristokylät puhkeavat kukkaan kesäisin. Tosijutut ja legendat alueen sotahistoriasta, kaupankäynnistä ja salakuljetuksesta pistävät mielikuvituksen liikkeelle.

Soveltuvuus: Sopii erityisesti veneilijöille sekä hyväkuntoisille retkeilijöille, sillä maasto pääosin vaikeakulkuista. Ei liikuntaesteisten palveluita.

www.luontoon.fi

Suur-Pisi

Suuri-Pisi on kansallispuiston itäisin retkeilysaari, jonne maihinnousu on sallittu ilman erikoislupaa. Saari sijaitsee noin 10 merimailin päässä mantereelta ja vain vajaan merimailin päässä rajavyöhykkeestä. Vajaan kilometrin pituinen ja 300 metriä leveä saari on paikallisten veneilijöiden suosima päiväretkikohde, mutta se on myös hyvä retkisatama yöpymistä varten. Hyviä rantautumispaikkoja on pohjoiskärjessä olevassa poukamassa. Peräankkurin avulla voi kiinnittyä myös pohjoiskärjen kallioon sekä saaren koillisrannalle, missä on kiinnitysrenkaita kalliossa siellä täällä.

Pohjoiskärjessä on myös varsinkin etelätuulella suojaisat uimakelpoiset rannat ja auringonottopaikat. Pohjoispoukaman läheisyydessä on retkeilijöille telttailupaikat, tulentekopaikka, keittokatos, saaren infotaulu sekä kuivakäymälä.

Vaikka korkeuserot ovatkin kymmenen metrin luokkaa, matalaa mäntyä kasvava harvapuustoinen ja kalliorantainen saari on helppo käveltävä sinne muotoutuneita polkuja pitkin.

Saaren tunnetuin nähtävyys löytyy pohjoiskärjen kallioista, jossa on kaiverrettuna Ruotsin kuninkaan monogrammi ja päivämäärä 14.6.1777, jolloin kuningas Kustaa III joutui hakemaan saaresta suojaa merenkäynniltä matkallaan Pietariin.

Kuten monella muillakin itäisen Suomenlahden saarilla, myös Suuri-Pisillä on sodanaikaista historiaa. Jatkosodan aikana saarella oli pieni etuvartioasema, jonka Venäläiset valtasivat maihinnousussa 15.8.1941. Kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien nimet on ikuistettu saaren rantakallioon. 

60° 27.00′ N, 27° 37.90′ E
Karttasarja A, 605
Satamanumero: 108

Huovari

Huovari kuuluu Suomen merialueen itäisimpiin ulkosaariin, ja se sijaitsee vajaan kilometrin päässä Venäjän rajalta ja noin kymmenen kilometrin päässä mantereelta. Saarella on noin parikymmentä kalastajien pientä mökkiä, joita kutsutaan putkiksi. Putkat ovat siirrettäviä kalamajoja, joita käytettiin aiemmin silakan talvisessa verkkokalastuksessa. Saaren kasvillisuus on hyvin niukkaa, varsinaisia puita saarella ei kasva.

Huovari kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja sijaitsee rajavyöhykkeellä, joten alueella liikkumiseen tarvitaan rajavyöhykelupa.

Lue Onnellisen Veneilijän retkestä Huovariin..

Selkäranta ja Leerviikin virkistysalue

Leerviikin virkistysalue toimii keväisin Arktika-päivien tapahtumakeskuksena.

Upealla paikalla, Leerviikin Arktisen muuton keskuksen läheisyydessä, sijaitsee Selkäranta. Kauniilla rannalla on uusi laavu, jonka yhteydessä wc ja pukukopit.

Leerviikintie 111, Virolahti